Pääsiäisen teemaan sopivasti huristelimme Pongon kanssa treenimatkalle Kana-Areenalle Längelmäelle. Meitä oli paikalla seitsemän ohjuria ja kymmenen koiraa, joten ohjelmistossa oli tiivis treenipäivä. Pongolla piisasi virtaa, on viimeisen viikon aikana treenit jääneet jokseenkin vähälle, mokoman noroviruksen kellistettyä melkein koko lauman.

Treenit tehtiin kahdessa vartin pätkässä, välissä syötiin herrrrrrrrrrrrrrkullinen lounas. Nam. Pongon ohjelmistossa oli seuraavaa:

- Ruutu. Alkulämmittelyissä huomasin, että taas oli päässyt ruutu unohtumaan ja jotenkin kampesi koko ajan kehän ulkopuolelle tönöttämään. Joten aluksi pari ruutua lätkällä, (hienot!) ja sitten yksi ruutu ilman kisamaisesti käskytettynä. Sepä oli varsin mallikas! Seuraamaan tosin tuli varsin laajalla kaarella, ja alkuseuraaminen oli vähän vetelää, mutta parani loppua kohden. Olin siis ihan tyytyväinen, ruutua(kaan) ei ole tänä vuonna hirmusti hinkattu.

- Stopit: Höh, perussetti. Eka välissä minä käsken liian myöhään (liekö vika syvyysnäössä??) ja Pongotin muutenkin jotenkin vaan valuuuuu ennen kuin pysähtyy. Lepo-käsky oli taas ihan just niinkuin piti. Hanna käski kuvitella että eka tolpasta alkaa moottoritie, ja se vaan on saatava pysähtymään... Noh, parani. Varpaat Pongolta taisi jäädä auton alle mutta henki sentään säilyi.  

Lounaan jälkeen tehtiin paikallaolot, Pongo teki sekä istumisen että makuun. Istuminen meni ok, itse kohelsin alussa kun valmistelin sitä samoin kuin paikkamakuussa. Noo, onko ihme että koira heittää pötkölleen kun on käskyn aika... Tätä täytyy siis viilata. Itse istumisessa ei nähdäkseni ainuttakaan steppiä, pää tosin kääntyili. Paikkamakuu oli sama, paikka pysyi mutta naapuri piti yrittää haistella kaula pitkänä.

Kakkososiossa puuhattiin ensin hyppynoutoa. Pongon hyppytekniikka on agiliidon myötä muuttunut, ja tätä vaan pitäisi treenata enemmän ettei tee tokossa niin järjettömän pitkiä loikkia. Luovutus oli vino, sitä sitten korjailtiin mehutörpöt apuna. Lisää siis pelkkiä luovutuksia. Ja mun vaan niin pitäisi muistaa laittaa palkka eteen liivin sisään eikä vasemmalle taskuun, ei hakisi sitä vasenta koko ajan niin paljoa.

Ja sitten tunnari. Tänään meni aika mökeltämiseksi. Grrr! Ja niin hienosti kun se on mennyt! Yksi syy saattaisi olla se, että tällä kertaa oma oli mulla kädessä vain sen kisoissakin sallitun ajan, kun aiemmin se on ollut paljon kauemmin. Kyllä se oma löytyi, mutta taas närpittiin niitä muitakin. Eli back to basics, jatketaan samaa kuin ennenkin, eikä mennä vielä yhtään eteenpäin. Mutta nyt aina uusi omakin kapula kehiin, ettei ole liian voimakkaat hajut.

Olipa kivaa treenata porukalla, ja pitkän kaavan mukaan! Pikku kennelpoika vei tosin vähän huomiota, enkä päässyt ihan samalla lailla hommiin kiinni ja muita auttamaan kuin ilman, mutta silti oli tosi mukavaa! Kiitos kaikille!